Suola elintarvikeyritysten agendalle

kirjoittanut | 4.03.2011 | Blogi

Eilen kirjoitin suolan useista potentiaalisista terveysriskeistä. Avainasemassa suolan vähentämisessä koko väestön tasolla on leipomo- ja lihajalostusteollisuus. Esitän tässä lyhyesti,  millä edellytyksillä vähäsuolaisia ja hyvänmakuisia elintarvikkeita alkaa ilmestyä kaupan hyllyille. En yritä selvittää asiaa moniulotteisesti, vaan esitän vain yhden, luullakseni kaikkein tärkeimmän tekijän.

Varsin tuoreessa muistissa on se, miten vähärasvaiset löivät itsensä läpi. Vielä 1980-luvulla, jolloin itse aloitin ravitsemustieteen opinnot, vähärasvaiset juustot olivat marginaalituotteita (Laihis ja Minora) . Elintarviketeollisuus ”voivotteli” miten vaikea niitä on valmistaa, ja miten kuluttajat eivät niitä halua. Tänään ne ovat bulkkikamaa, kaikki on muuttunut. Edellytys tälle muutokselle on ollut massiiviinen kampanjointi maailmanlaajuisesti vähärasvaisen ja vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion puolesta. Tähän megatrendiin iski elintarviketeollisuus kiinni.

Vähäsuolaisesta leivästä tai lihavalmisteesta tehdään myynti- ja markkinavaltti vasta jos terveydenedistäjät tekevät siitä kärjen omalle kampanjoinnilleen maailmanlaajuisesti. Eli suolan tärkeys pitää tulla voimalla läpi ensimmäisenä ja tärkeimpänä viestinä kaikkialla terveyspäättäjien puheissa, pelkkä Suomessa kampanjointi ei riitä. Vasta sitten monikansalliset yritykset alkavat kilpajuoksun keskenään, kuka tuo houkuttelevimpia vähäsuolaisia tai suolattomia tuotteita markkinoille.

Markkinointi suuryrityksissä nykyään perustuu paljolti siihen, että tehdään huolellinen ympäristötekijäanalyysi, hahmotellaan tulevaisuuden megatrendit. Vain megatrendiin kannattaa iskeä kiinni, ja lähteä sen mukaisesti muuttamaan tuotekehitystä ja markkinoinnin painopisteitä. Ja kuten tunnettua, vasta tämän jälkeen elintarviketeollisuuden markkinointi ja tuotevalikoima alkaa edelleen vahvistaa uudentyyppistä kulutusta edelleen, ja syntyy megatrendi. Täten kuluttajien käyttäytyminen muuttuu radikaalisti.

Nykyinen asetelma, jossa suola on vain sivujuonne terveyspäättäjien kampanjoinnissa maailmanlaajuisesti, takaa suuryritysten välinpitämättömyyden suolaa kohtaan. Ainoastaan pienet yritykset, joille riittää kapea siivu markkinoista, iskevät kiinni pienen kuluttajasegmentin vähäsuolaisten ruokien tarpeeseen.

Suuret elintarvikefirmat ovat siis kuulolla. Ottaako viranomaiset ja terveyspäättäjät suolan oikeasti agendalleen, vai pitävätkö sitä sivuraiteella? Jos ottavat, vasta sitten markkinoinnin ja tuotekehityksen linjauksia muutetaan ja tehdään uudenlaisia investointipäätöksiä. Ja vasta sitten saamme vähäsuolaisia ja suolattomia leipävalmisteita, leikkeleitä ja muita lihajalosteita pöytiin runsain mitoin. Ja miksei muitakin vähäsuolaisia elintarvikkeita.