Kihti on virtsahapon kertymisestä aiheutuva sairaus, joka paikantuu usein isovarpaaseen reumaattisena kipuna. Kihtiä sairastaa ilmeisesti yli 30 000 suomalaista, ja taudin ilmaantuvuus lisääntyy liikapainon yleistymisen ja vanhenemisen myötä. Kaikki eivät saa kihdin oireita vaikka heillä on korkea veren uraatti- eli virtsahappopitoisuus. Kihti voi tulla muihinkin niveliin kuten polviin ja nilkkoihin, eikä siihen aina liity normaalia selvästi korkeampia uraattiarvoja.
Uunituoreen meta-analyysin mukaan kihdin riskiä suurentaa alkoholin , erityisesti väkevien alkoholijuomien ja oluen käyttö, runsas sokerin käyttö ja fruktoosin saanti sekä meren elävät ja liha. Meta-analyysin mukaan maitotaloustuotteiden ja kahvin runsas käyttö suojaavat kihdiltä kuten myös folaatin suuri saanti. Suojaavat tekijät saattavat myös helpottaa jo kihtiin sairastuneen oireita. Meta-analyysi perustuu 53 erillisen tutkimuksen aineistoon. Aiemmin on saatu viitteitä myös kirsikan kihtiä suojaavasta vaikutuksesta.
Yllättävää kihtiin liittyen on, että virtsahappo eli uraatti on myös kehon tärkeä antioksidantti (Waring et al 2002). Yhden teorian mukaan kihti lisääntyy, koska aiheutamme kehollemme oksidatiivista stressiä (tupakoimalla, kohonneella verenpaineella, lihavuudella, liialla sokerilla jne) ja keho yrittää puolustautua näiden tekijöiden aiheuttamalta oksidatiiviselta stressiltä lisäämällä antioksidanttikapasiteettiaan -noustamalla virtsahappopitoisuuksia. Tämä suojautuminen saattuu vain epäonnistumaan ja tuloksena on lopulta on niveloireet.
Syyskuussa 2009 American Dietetic Association käsitteli tiedelehtensä kuukauden kysymyksenä kihdin ja ruokavaliohoidon merkitystä (Question of the month: Gout. Is a purine restricted diet still recommeneded). Kirjoituksessa suositellaan , että on paras välttää alkoholia, lihaa, äyriäisiä ja kalaa varsinkin akuutissa kihtivaiheessa, ja suosia maitotaloustuotteita, tofua, kananmunia ja pähkinöitä.
Lisätietoa kihdistä esim. Terveyskirjasto
Lähde:
Singh JA et al. Risk factors for gout and prevention: a systematic review of the literatureCurrent Opinion in Rheumatology 2011: 23 (2 – p 192–202