Perjantain lyhyt: Duodecimin katsaus vahvistaa, huonon unen ja lihavuuden välillä yhteys

Kirjoitin syksyllä unen määrän ja lihavuuden välisistä yhteyksistä.  Unen puutteessa aineenvaihdunta ottaa muutaman askeleen kohti kataboliaa ja stressiä. Asiasta kirjoittaa nyt Duodecim -lehti (1 /2011) artikkelissa “Evoluution säilyttämä uni“. Niukan unen tuottamat terveyshaitat -kappaleessa kirjoittajat toteavat mm. “Univaje ja luontaisesta poikkeava uni-valverytmi, joka ei ilmene oikeassa tahdissa vuorokauden ajasta riippuvien fysiologisten prosessien kanssa, altistavat ylipainolle ja diabetekselle (Laposky ym. 2008)”. Tämä katsaus kannattaa lukea.

Katsauksessa lainataan yhdysvaltalaisen van Cauterin katsausta, jonka mukaan nukkumiseen käytetyn ajan vähentyessä neljästä tunnista kymmeneen tuntiin, tapahtuu jo kahdessa päivässä merkittäviä muutoksia ruokahalussa ja kylläisyyshormonien leptiinin sekä greliinin tasoissa. Mielihalu hiilareita kohtaan lisääntyy 32 %. Klikkaa tästä nähdäksesi taulukkoesityksen asiasta.

Modernin yhteiskunnan meno valvottaa ihmisiä, yöunet ovat lyhentyneet niin Jenkeissä kuin meilläkin. Vaali kuitenkin yöuntasi, se tuo terveyttä ja hyvää oloa. Olisiko tämä helpoin ja vähiten kontrollia vaativa keino hallita painoa?

Sikeitä unia!

Lähteet

Van Cauter E, Spiegel K, Tasali E, Leproult R. Metabolic consequences of sleep and sleep loss.Sleep Med. 2008 Sep;9 Suppl 1:S23-8.

Ilona Merikanto, Timo Partonen ja Tuuli Lahti. Evoluution säilyttämä uni. Duodecim 2011;127(1):57-64.

11 thoughts on “Perjantain lyhyt: Duodecimin katsaus vahvistaa, huonon unen ja lihavuuden välillä yhteys”

  1. Univaje liittyy kiinteästi masennukseen ja hiilarinälkä voisi selittyä hiilarien henkistä hyvänolontunnetta lisäävällä vaikutuksella, err, oliko dopamiinia / serotoniinia nostavalla vaikutuksella?

    1. Hiilarit tosiaan lisäävät serotoniinin pitoisuuksia tryptofaanivälitteisesti, tosin samanaikaisesti nautittu pienikin proteiini saattaa estää tätä vaikutusta (suora lainaus review artikkelista: “however, a small amount of protein blocks this mechanism making it an uncommon response”.

      Tsekkasin kaksi hiilarinälän taustalla olevaa tutkimusta. Ainakin niissä havainto on tehty terveillä koehenkilöillä (eli masentuneet on suljettu lähtötilanteessa pois).

  2. Univaje lisää nälkää ja erityisesti hiilarinälkää. Univajeeseen liittyy stressihormonien määrän lisääntyminen, joka ilmenee tietysti mm. stressaantuneena olona. Moni on kokemuksen kautta oppinut, että syöminen, erityisesti hiilarit, helpottavat oloa. Toisaalta univaje vähentää elimistön kykyä käyttää rasvaa energiantuottoon, jolloin hiilareiden rooli energianlähteenä korostuu.

    Masennus voi puolestaan yksinkertaisesti olla elimistön tapa viestittää, että lepää ja nuku.

  3. Ja asiakkaisen kanssa ja omakohtaisestkin tämä(kin) tutkimus näkyy käytännössä. On ihmisiä jotka laihtuvat lomalla ja siihen ei ole syynä liikunnan lisääntyminen tai ruokavaliomuutokset, vaan riittävä uni ja vähäinen stressi. Sanonkin usein asiakkaille, että nukkuminen on parasta painonhallintaa. Mutta onkin sitten eri asia, miten käytännössä olemme valmiita nipistämään telkkarin katsomisesta tai netissä roikkumisesta ja menemään ajoissa nukkummaan.

    1. Nukkuminen on tosiaan ilmeisen hyvää painonhallintaa, miksipä sitä ei sitä ei siis käsiteltäisi painonhallintakirjoissa ja ravitsemushoidon kirjoissa… Ehkäpä se pian sinne ilmestyy. Minusta tämä unia-asiakin on yksi osoitus siitä miten monimutkainen asia lihavuus on. Yhteiskunnassa tapahtuvat megamuutokset saattavat aiheuttaa osaltaan hiukan yllättäviä seurauksia. Kuten tässsä tapauksessa lyhyet yöunet lisäävät lihavuutta ja metabolisia sairauksia. Silti veikkaan, että tämäkään aihe ei nouse koko kansan puuheenaiheeksi tai edes lihavuusgurujen tärkeäksi pointiksi, koska tästä ei synny riittävää ristivetoa ja liekkejä.

  4. Telkkari ja netti ovat kyllä sellaisia aikasyöppöjä. Pari kuukautta elelin ilman telkkari ja nettiä, ja iltaisin tuli lähinnä luettua. Ja kun sitä ei niin kauaa jaksa kuin töllöttää aivottomana teeveetä, niin nukkumaan tuli mentyä ennätysaikaisin. Nyt kun taas on pelit ja vehkeet, niin on pitänyt tehdä tietoisesti päätös, että menen ajoissa nukkumaan. Psyykkaan itseni sillä, että olen mieluummin seuravana päivänä virkeä, ja joskus jopa tehokas, kuin laahustan puolivaloilla. Nykyaikana vapaa-aika on niin arvossaan, että sitä venytetään vähän liiankin pitkälle. Rutiinit kunniaan.

  5. Olen käynyt monta mielenkiitoista keskustelua ajoissa nukumaan menemisestä. Joskus tuntuu, että olen äiti joka patistaa lapsia ajoissa nukkumaan: ei nettiä, eikä telkkaria liian myöhään, nauhoitetaan milenkiintoiset ohjelmat ja katsotaan myöhemmin :). Tässä kyllä tieto on valtaa, sillä kun ihmiset oivaltavat, miten merkittävä asia on riittävä uni, on helpmpi tehdä valintoja, kuten sinäkin Jaska olet tehnyt :). Vuorotyön lisäksi moni tekee epätyypillistä työaikaa, päivät ovat hyvin erilaisia ja ylitöitäkin tehdä kovin paljon. Silloin haastetaan ne biologiset rytmit todella.

    Minua huolestuttaa myös lapset jotka nukkuvat jatkuvasti liian vähän. Mitenhän se näkyy sitten aikuisena, jos koko elämänsä on nukkunut liian vähän?

  6. Jep, se on totta, että jos ei pidä puoliaan ja ole valppaana helposti jää itsekin roikkumaan nettiin tai telkun ääreen. Lasten ja nuorten kohdalla ilmiö vielä korostuu, ja heidän runsas kofeiinipitoisten juomien käyttö vielä pahentaa tilannetta.

    Anetten kommentista tuli mieleen: Nyt kannattaisi ruveta seuraamaan, prospektiivisesti jotain lapsikohortteja miten heidän nukkumiseen määrä korreloit 10-20 vuoden kulutta lihavuuden, verenpaineen ja diabeteksen suhteen. Jaska, laitatko työn alle 🙂

  7. Kaikki yllä olevat kommentit ovat kyllä niin asiaa! Samat huomiot ovat myös minulla potilastyössä kuin Anetellakin ja nykyisin lähes kaikilta asiakkailta kysyn unen määrästä ja myös laadusta, varsinkin jos tavoitteena on painonhallinta.

    Itse olen vielä huomannut sen tosiasian, että näin pimeän aikaan tarvitsen noin tunnin enemmän yöunta ollakseni pirteä verrattuna kesäaikaan. Sitten kun vain saisi ne työt tehtyä ja telkkarin kiinni ennen klo 23 🙂 Onneksi ei kuitenkaan tarvitse olla joka päivä klo 8.00 töissä vaan tästäkin löytyy joustoa, jota erityisesti talvisaikaan tarvitsee!

  8. Mikäpä ettei, mutta täytyy ensin kerätä muutama euro rahoitusta varten. Jos maltatte odottaa sen 10-20 vuotta, niin palaan silloin asiaan… On noita seurantatutkimuksia aiheen tiimoilta onneksi jo tehty. Esim. Nurses Health Study, jossa seurattiin noin 68 000 sairaanhoitajaa noin 16 vuoden ajan. Tuossa tutkimuksessa yhteys oli U-muotoinen, eli lyhyet ja pitkät unet lisäsivät lihomisriskiä. Tuota pitkään uneen liittyvää riskinnousua on selitetty mm. sillä, että tuohon porukkaan on voinut sattua sairaita, esim. masentuneita, joilla pidentynyt unentarve kuvastaisi siis sairautta, mutta ei olisi siis syy.

Comments are closed.