Omega-3 rasvahapot ovat mainosmiesten ja terveystietoisten ihmisten suosikkiaihe. Tavallinen kansalainen kuitenkin pohtii, mitä ne omegat oikein ovat ja onko ruokavalio puutteellinen jos käytössä ei ole omega-3-valmistetta?

Omega-3 rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita tarvitaan elimistössä muun muassa solukalvojen rakennusaineena ja eikosanoidien esiasteena, joilla on puolestaan tärkeä tehtävä elimistön immunulogisessa järjestelmässä. Lisäksi omega-3 rasvahappoja tarvitaan hermoston kehitykseen ja toimintaan sekä näön tarkkuuden ylläpitoon.

Alfalinoleenihappo, dokosaheksaeenihappo (DHA) ja eikosapentaeenihappo (EPA) ovat ravinnosta saatavia omega-3 rasvahappoja. Alfalinoleenihappo on ns. välttämätön rasvahappo. Sitä täytyy saada ravinnosta, koska elimistö ei pysty sitä itse muodostamaan. Alfalinoleenihaposta muodostuu elimistössä EPAa ja DHA:ta. Tärkeimpiä alfalinoleenihapon lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa ovat rypsiöljy ja rypsiöljypohjaiset kasvimargariinit, kun taas DHA:ta ja EPAa saadaan rasvaisesta kalasta, kuten lohesta.

Kalan rasva sydän- ja verisuonisairauksilta suojaajana

Omega-rasvahappoja on tutkittu verraten paljon. Niillä on dokumentoitu muun muassa selkeä veren triglyseridipitoisuutta vähentävä vaikutus.

Omega-3 rasvahapoilla on voitu vähentää esim. sydänpotilaiden äkkikuolemia pitkissä satunnaistetuissa eteepäin suuntautuvissa tutkimuksissa. Tosin angina pectorista tai eteisperäisistä rytmihäiriöistä kärsivillä hyötyjä ei ole osoitettu, vaan jopa haittaakin on havaittu eräissä tutkimuksissa.

Amerikkalaisessa kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että sydäntapahtumien estoon sopiva annos olisi 1 g omega-3 rasvahappoja päivässä, kun hypertriglyseridemiassa annoksen tulisi olla ainakin 3 g/pv. Grammaa suurempien annosten käytöstä neuvotaan keskustelemaan lääkärin kanssa.

Runsas omega-3 rasvahappojen käyttö voi vaikuttaa veren hyytymiseen. Siksi varfariinia (kauppanimiä Marevan, Warfarin orion pharma) veren ohennukseen käyttävien tulisi neuvotella lääkärin kanssa omega-3 rasvahappojen sopivuudesta.

Liian vähäisen kalanrasvan saannin on osoitettu liittyvän useamnin ennenaikaisiin kuolemiin kuin väärän PUFA:SFA -suhteen (Danaei et al. 2009). Lisäämällä kalankäyttöä voidaan siis parantaa sydänterveyttä jopa enemmän kuin muuttamalla tyydyttyneen rasvan ja monityydyttymättömän rasvan suhteita, ainakin kuolemien näkökulmasta.

Oheisten linkkien takaa löytyy suomalaista lisätietoa omega-3 rasvahapoista sydän ja verisuonitaudeissa (Aro A 2008).

Kalanrasva mielialan kohentajana ja dementian ehkäisyssä

Kalan rasvaa on tutkittu myös depression ja muiden psykologisten häiriöiden hoidossa, ja tulokset niistä ovat vaihtelevia. Uusimmat tutkimukset viittavat sihen, että nimenomaan EPA olisi hyödyllisempää masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa kuin DHA (Martins et al. 2009).  Lisäksi nimenomaan tukihoitona ja masentuneen sairastuneilla omega-3 rasvahapot näyttäisivät olevan tehokkaampia kuin ensimmäisen masennusjakson ehkäisyssä. Kanadalaisessa lumelääkekontrolloidussa (n=403) tutkimuksessa saatiin erittäin rohkaisevia tuloksia nimenomaan masennuksen hoidossa, jos masennukseen ei liittynyt merkittävää ahdistuneisuusoiretta.

Psykoosiin alttiilla henkilöillä, omega-3 rasvahapot näyttivät estävän psykoosien ilmaantumista merkittävästi eräässä satunnaistetussa tutkimuksessa (Amminger et al. 2010).

Dementian ehkäisyyn omega-3 rasvahappoja on myös tutkittu ja näyttäisi siltä, että ne pienentävät dementian vaaraa.  Lisäksi vuoden 2009 julkaistut tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että omega-3 rasvahappojen riittävällä saannilla voi olla merkitystä älyllisten toimintojen kehittymiseen.

Omega-3 rasvahapot rauhoittavat inflammaatiota

Omega-3 rasvahapoilla on elimistön sub-kliinisitä inflammaatiotilaa vaimentavaa vaikutusta (Wall et al. 2010). Siten omega-3 rasvahapot toimivat anti-inflammatorisesti, toisin kuin omega-6 rasvahapot. Tämä lienee syy siihen, miksi omega-3 rasvahapoilla on myös todistettu olevan positiivisia vaikutuksia erilaisissa inflammaation leimaamissa sairauksissa, kuten reumassa ja sydänsairauksissa.

Omega-3 rasvahapoilla on myös merkitystä urheilijoille. Niiden on todennettu vähentävän sydämen ja lihaksiston hapen kulutusta sekä syketaajuutta (Peoples et al 2008). Lisäksi hengitysfunktio saattaa parantua, ilmeisesti anti-inflammatorisen vaikutuksen vuoksi, astmaatikoilla ja eliittiurheilijoille (Mickleborough et al. 2008). Omega-3-innostusta rauhoittanee tieto, ettei omega-3 rasvahapoilla ole kuitenkaan pystytty osoittamaan suorituskyvyn paranaemista (Raastad et al. 1997,  Nieman et al. 2009). Omega-3 rasvahappojen anti-inflammatorinen vaikutus voi suojata jossain määrin lihasarkkuudelta kovan harjoittelun jälkeen (Tartibian et al. 2009)

Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat keskimäärin suositusten mukaisen määrän omega-3 rasvahappoja. Suomalaisten yleisesti käyttämä rypsiöljy on hyvä ja edullinen omega-3 rasvahappojen lähde. Kalan syöntiä suomalaiset voisivat kuitenkin lisätä myös ruokavalion rasvan laadun kannalta katsottuna.  Kalan syöminen kalaöljykapseleiden sijasta voi olla terveydelle parempi vaihtoehto, koska kala korvaa ruokavaliossa usein muita, paljon kovaa rasvaa sisältäviä ruokia.