Lihan kulutuksen yhteydestä sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja tyypin 2 diabeteksen riskiin on edelleen riittämättömästi tietoa ja tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Suomalaiset ravitsemussuositukset eivät anna ruokavalion lihan määrälle tarkkaa ohjeistusta. Suosituksissa ohjeistetaan käyttämään vähärasvaista lihaa ja kiinnittämään huomiota liharuokien ja -tuotteiden suolapitoisuuteen. Lautasmalli antaa suuntaviivaa lihan osuudelle aterioilla.

Tutkimusasetelma

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä kokosi meta-analyysissään 20 tutkimuksen tiedot, joissa oli tutkittu lihan kulutuksen yhteyttä sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja diabeteksen riskiin. Tutkimukseen otettiin mukaan 17 eteenpäinsuuntautunutta kohorttitutkimusta ja 3 tapaus-verrokkitutkimusta. Yhteensä tutkimuksissa oli 1 218 380 tutkittavaa.

Tulokset

Punaisen lihan kulutus ei ollut yhteydessä sepelvaltimotautiin eikä diabetekseen. Sen sijaan jokainen 50 gramman lisäys lihajalosteiden kulutuksessa oli yhteydessä 42 % suurempaan riskiin sairastua sepelvaltimotautiin ja 19 % suurempaan riskiin sairastua diabetekseen. Lihan tai lihatuotteiden kulutuksella ei havaittu olevan yhteyttä aivohalvaukseen, tosin yhteyttä tarkasteli vain 3 tutkimukseen mukaan otettua aineistoa.  Mahdollisiksi selittäviksi tekijöiksi tutkijat tarjoavat esim. lihajalosteiden sisältämää suolaa ja nitriittejä.

Pohdinta

Tämän meta-analyysin heikkoutena on se, ettei tutkijoilla ollut tarkkaa tietoa siitä, millaisia elintarvikkeita ”jalostamaton liha” ja ”jalostettu liha” -ryhmiin on kussakin tutkimuksessa kuulunut. Tutkijaryhmän oman analyysin tuloksena 50 g lihaa tai jalostettua lihaa ovat tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin suhteen sisällöltään samanlaisia, mutta jalostetussa lihassa on enemmän suolaa ja nitraattia. Tarkkaa syytä siis jalostetun lihan epäsuotuisiin vaikutuksiin ei löydetty.

Ruokavalio, joka sisältää runsaasti jalostettuja lihatuotteita voidaan koostaa useilla eri tavoilla. Voi olla, että runsaasti jalostettuja lihatuotteita, kuten makkaraa, valmisruokia yms. käyttävien ihmisten ruokavalio on kokonaisuudessaan erilainen kuin ihmisten, jotka käyttävät pääasiassa jalostamattomia lihatuotteita. Eroavaisuuksia voi olla niin rasvan laadussa, kuidun määrässä ja kasvisten, hedelmien ja marjojen käytössä, mikä osaltaan voi vaikuttaa sepelvaltimotaudin ja diabeteksen sairastumisriskiin. Lisäksi tulosten tarkastelussa olisi hyvä ottaa huomioon sosioekonomiset erot, joiden on havaittu vaikuttavan ihmisten ruokailutottumuksiin ja terveydentilaan.

Ainoastaan tämän tutkimuksen perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä jalostamattomien ja jalostettujen lihatuotteiden vaikutuksista terveyteen. Tutkimus ei myöskään antanut vastauksia punaisen lihan käytön yhteyksistä erilaisiin syöpätauteihin. Lisätutkimuksia tarvitaan edelleen, jotta voidaan selvittää kokonaiskuvaa ja mahdollisia mekanismeja ilmiön takana.

Katso myös aiemmat uutiset lihan kulutuksen ja terveyden yhteydestä.

Micha R et al. Red and processed meat consumption and risk of incident coronary heart disease, stroke, and diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. Circulation 2010; 121: 2271-2283.