Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on päätynyt suosittelemaan margariinien ja maitotaloustuotteisiin lisättävän D-vitamiinimäärän kaksinkertaistamista. Maitoa sisältäviin nestemäisiin tuotteisiin lisättäisiin D-vitamiinia uuden suosituksen mukaan 1 mikrogramma /dl ja margariineihin 20 mikrogrammaa/100 g.

Erityisryhmille uusia suosituksia

Lisäksi VRN:n suosituksessa todetaan, että tiettyjen väestönosien D-vitamiinilisien käyttösuositus tulee uudistaa. Tällaisia väestönosia ovat: raskaanaolevat, eri-ikäiset lapset (erityisesti tummaihoiset) ja aikuiset, jotka eivät käytä säännöllisesti nestemäisiä maitotaloustuotteita ja kalaa. Raskaana oleville ja imettäville äideille suositellaan 10 mikrogrammaa D-vitamiinia lisättynä talvikuukausien ajan. Tummaihoisten lasten pitäisi käyttää D-vitamiinia ainakin 5 mikrogrammaa ympärivuoden.Tarkemmin näistä suosituksista erityisryhmille alla olevassa kuvassa.

Saantisuosituksia tarkistetaan 2012?

Yleistä D-vitamiinin saantisuositusta ei aiota nostaa ainakaan ennenkuin Pohjoismaiset ravitsemussuositukset valmistuvat 2012.  Aiemmin vuonna 2010 VRN suositteli yli 60-vuotiaille D-vitamiinivalmisteen käyttöä ympäri vuoden. Yli 60-vuotiaiden kohdalla tilanne onkin hiukan hullunkurinen, sillä saantisuositus on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa, ja kaikille suositellaan D-vitamiinivalmistetta, jossa on 20 mikrogrammaa D-vitamiinia.

VRN:n mukaan suurin sallittu D-vitamiinin pitkäaikaissaanti on nuorille ja aikuisille 50 µg/vrk ja alle 10 –vuotiaille lapsille 25 µg/vrk.

D-vitamiinin lähteitä Suomessa

Hyviä D-vitamiinin lähteitä on erityisesti kala, mutta ei kuitenkaan tonnikala tai seiti. Sienissä on myös paljon D-vitamiinia, kuten kananmunissakin. Suomalaisten D-vitamiinin saannista tulee n. 80 % kalasta, maitovalmisteista ja levitteistä.

Lopuksi

Suomalaisten D-vitamiinin saanti on siis alhaista suhteessa suosituksiin. Runsasta keskustelua on myös herättänyt, onko suositustasotkin sinänsä liian alhaisia. Uuden tietämyksen mukaan D-vitamiinin vaikutukset ulottuvat selvästi luuston ja lihaksiston ulkopuolelle, kuten mielenterveyteen, tulehduksellisten suolistosairauksien, MS-taudin ja diabeteksen esiintyvyyteen. Koska syy-yhteys D-vitamiinin puutteen ja näiden tautien välillä ei ole vielä VRN:n mielestä riittävän pitävästi osoitettu, niin saantisuosituksia ei päätetty vielä muuttaa.

Uusi suositus rikastamisen lisäämisestä vie väestön D-vitamiinin saantia oikeaan suuntaan. Nähtäväksi jää miten hyvin se riittää korjaamaan D-vitamiinin riittämättömän saannin. Mielenkiintoista on myös muuttuuko D-vitamiinin saantisuositus Pohjoismaisten suositusten myötä 2012. Jos muuttuu, lienee edessä uusi elintarvikkeiden rikastuskierros.

D-vitamiinista lisää aiemmissa uutisissani.

Lähde. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tiedote ja D-vitamiinityöryhmänraportti 21.4.2010 http://www.evira.fi/attachments/vrn/d-vitamiiniraportti2010.pdf