Folaatti eli foolihappo on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, joka toimii elimistössä koentsyyminä aminohappojen ja nukleotidien aineenvaihdunnassa.
Suomalaisten folaatin saanti oli Finravinto-tutkimuksen mukaan vuonna 2007 keskimäärin 20 % alle suositusten. Joissakin maissa, kuten USA:ssa ja Kanadassa, ruokia rikastetaankin folaatilla sen riittävän saannin turvaamiseksi. Suositeltavan määrän foolihappoa saa monipuolisesta, suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta. Hyviä foolihapon lähteitä ovat tuoreet vihreät kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, pähkinät, täysjyvävilja sekä maksa.
Foolihapon puutosoireet
Foolihapon puute aiheuttaa megaloblastista anemiaa ja voi johtaa sikiöllä vakaviin hermoputken sulkeutumishäiriöihin eli selkärankahalkioihin. Folaattiaineenvaihdunnan perinnölliset häiriöt saattavat suurentaa foolihapon tarvetta ja olla myös syynä edellä mainittujen epämuodostumien syntyyn. Myös eräät lääkkeet, kuten antiepileptiset lääkkeet, metotreksaatti ja asetyylisalisyylihappo voivat aiheuttaa foolihapon puutetta.
Folaattien saanti vaikuttaa homokysteiini aminohapon esiintymiseen elimistössä. Henkilöillä, jotka ovat sairastuneet sydän- ja verisuonitauteihin, on veressä runsaammin homokysteiiniä kuin terveillä. Tämä puolestaan viittaisi alentuneeseen foolihapon saantiin. Foolihappoa antamalla tai ravinnon folaattien saantia lisäämällä voidaan pienentää helposti homokysteiinipitoisuutta veressä. Folaatin puutteellisella saannilla voi olla vaikutusta myös syövän syntyyn. Folaattien puutteessa DNA-juosteet katkeilevat. Joissakin väestötutkimuksissa niukkaan folaattien saantiin onkin liittynyt suurentunut riski sairastua paksusuoli-, keuhko- ja kohdunkaulasyöpään.
Foolihapon terveysvaikutukset
Marraskuussa 2008 julkistettiin Amerikan sydänyhdistyksen (AHA) kongressiesitelmänä Search-tutkimus, jossa suuri joukko jo sydäninfarktin kärsineitä amerikkalaisia (n=12 064) satunnaistettiin joko 2 mg:lle foolihappoa tai lumelääkettä. Folaattiryhmän potilaat saivat myös 1 mg:n B12-vitamiinia. Tutkimusta jatkettiin 6,7 vuotta ja molemmissa ryhmissä oli yhtäläinen sairastuminen sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään. Folaatti- ja lumeryhmässä oli haittavaikutuksia yhtä paljon ja ne olivat lieviä. Foolihappo ei siis tuonut mitään hyötyä.
Neutraalista tutkimustuloksesta norjalaisilla sydänpotilailla raportoivat myös Ebbing tutkimusryhmineen vuonna 2008 JAMA -lehdessä. Tähän tutkimukseen osallistui 3096 miespotilasta ja seuranta-aika oli 3,2 vuotta. Potilaat satunnaistettiin joko lume- tai foolihappoa sisältävälle valmisteelle.
Marraskuun 2008 JAMA-lehdessä on myös julkaistu suuri foolihapolla tehty ihmiskoe. Siinä yli 5000 amerikkalaista naista satunnaistettiin joko foolihapolle (2,5 mg/pv) ja lumelääkkeelle keskimäärin 7,3 vuodeksi. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena oli erityisesti syöpien ilmaantuminen. Folaattia saavat naiset saivat lisäksi myös B12- ja B6-vitamiineja. Seurannan päättyessä riski saada syöpä tai kuolla syöpään oli samanlainen molemmissa ryhmissä.
Koska samansuuntaisia tuloksia foolihapon neutraalista vaikutuksesta sydänsairauksiin ja syöpään on saatu aiemminkin ja uudet endoteelin toimintaa ja verisuonen plakkiutumista selvittäneet tutkimukset ovat vahvistaneet samanlaisia havaintoja alkaa näyttää vahvasti siltä, että foolihappolisän nauttimisella ei ole sydän- ja syöpäterveyttä kohentavaa vaikutusta.
Foolihappo on erittäin tärkeä sikiön kehityksen kannalta, joten raskautta suunnittelevien ja raskaana olevien on hyvä nauttia foolihappolisää mikäli ruokavalio on yksipuolinen tai sisältää vähän foolihapon lähteitä. Katso aiheeseen liittyvä kirjoitukseni.
Vaikka suomalaisten foolihapon saanti on matalahkoa, tutkimusten perusteella näyttää siltä, ettei sitä kannata lähteä korjaamaan ottamalla foolihappoa pillerinä. Foolihapon saanti on parasta varmistaa nauttimalla riittävästi kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita. Myös pähkinät ovat erinomainen foolihapon lähde. Näitä ruoka-aineita painottamalla myös muu ruokavalio tasapainottuu ja useiden vitamiinien sekä hivenaineiden saanti lisääntyy.
Ebbing et al. Mortality and cardiovascular events in patients treated with homocysteine-lowering B vitamins after coronary angiography: a randomized controlled trial. JAMA 2008; 300(7):795-804.
Zhang et al. Effect of combined folic acid, vitamin B6, and vitamin B12 on cancer risk in women: a randomized trial. JAMA 2008;300(17):2012-2021.
Potter et al. The effect of long-term homocysteine-lowering on carotid intima-media thickness and flow-mediated vasodilation in stroke patients: a randomized controlled trial and meta-analysis. BMC Cardiovasc Disord 2008; 8: 24.