Tausta

Folaatti eli foolihappo on B-ryhmään kuuluva vitamiini, jonka saanti suomalaisesta ruokavaliosta on niukkaa (Finravinto 2007). Viimeaikaisissa suurehkoissa tutkimuksissa on havaittu, että folaatti lisäravinteena ei kuitenkaan estä sydän- ja verisuonisairauksia. Suomalaisia ruoka-aineita ei rikasteta folaatilla kuten USA:ssa.

Tutkimusasetelma

Norjalaistutkijat ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa sepelvaltimotaudista kärsineitä potilaita oli tutkittu erilaisilla B-ryhmän vitamiinihoidoilla. Tutkittavat satunnaistettiin joko 1) lumelääkkeelle, 2)  folaatin,  B12- ja B6 -vitamiinien yhdistelmälle, 3) folaatin ja B12-vitamiinin yhdistelmälle,  tai 4) pelkälle B6-vitamiinihoidolle. Hoidot sisälsivät seuraavat määrät vitamiineja: folaattia 0,8 mg, B12-vitamiinia 0,4 mg, B6-vitamiinia 40 mg päivää kohden. Koehenkilöitä seurattiin koeasetelman mukaisesti reilu 3 vuotta ja lisäksi hoidon loputtua vielä n. 3 vuotta lisää (ilman vitamiinihoitoja). Potilaiden määrä tutkimuksissa oli 6 837.

Tulokset

Folaattia ja B12-vitamiinia saaneilla henkilöillä oli 21 % suurentunut riski sairastua ja 38 % suurempi riski kuolla syöpään kuin niillä, jotka saivat lumelääkettä. Folaattia ja B12-vitamiinia saaneilla oli myös 18 % suurempi riski kuolla mistä tahansa syystä kuin lumelääkettä saaneilla. Keuhkosyöpä oli syöpätyypeistä yleisin. Tutkimuksen aikana veren folaattipitoisuus kuusinkertaistui. B6-vitamiinin käyttöön ei liittynyt lisääntynyttä syöpäriskiä, eikä suojavaikutustakaan.

Pohdinta

Tämän tutkimuksen vahvuus on sen satunnaistettu, eteenpäin suuntautuva luonne. Tutkimuksessa lisätyn folaatin ja B12-vitamiinien käyttöön liittyi lisääntynyt syöpävaara.

Tutkimuksen yhteydessä olevassa pääkirjoituksessa sanotaan tutkimustulosten olevan melko lyhytkestoisia, ja että tarvittaisiin vielä yli kymmenen vuotta kestäviä tutkimuksia, jotta tulokset voitaisiin varmentaa. Niin pitkiä tutkimuksia toteutetaan toisaalta todella vähän, ja suurin osa ravitsemus- ja lääkehoitoihin perustuvista suosituksista on tähän saakka laadittu selvästi alle kymmenen vuoden tutkimuksiin perustuen –ja joudutaan jatkossakin laatimaan. Yli kymmenen vuotta kestävät tutkimukset ovat erittäin kalliita ja pitkissä tutkimuksissa tapahtuu potilaskatoa motivaatio- ym. syistä johtuen.

Tämä ja aiemmat satunnaistetut sydäntutkimukset osoittavat, että folaattia tai muita B-ryhmän vitamiineja ei kannata nauttia rutiininomaisesti lisäravinteena. Toki on olemassa potilasryhmiä, joille lisätty folaatti voi olla yksilöllisistä syistä välttämätön. Erityisesti raskaana olevien naisten on syytä huolehtia riittävästä folaatin saannista.

Ebbing M et al. Cancer Incidence and Mortality After Treatment With Folic Acid and Vitamin. JAMA. 2009;302(19):2119-2126.