Tämä uutinen on ilmestynyt Lääkäriseura Duodecimin Terveysportissa 31.8.2009. Suositus löytyy kokonaisuudessaan Terveysportista, tosin käyttö vaatii oikeuksien hankkimista.
Lasten ruoka-allergioiden lievät ilmentymät tutkitaan ja hoidetaan perusterveydenhuollossa. Jatkotutkimuksiin lähetetään lapset, joilla epäillään ruoan aiheuttamaa anafylaksiaa tai joilla esiintyy hankalia iho- ja suolisto-oireita.
Ruoka-allergiaepäilyjä esiintyy runsaasti, mutta tutkimuksin varmennettua allergiaa potee lapsista 3–8 % iän mukaan vaihdellen. Tavallisimmat aiheuttajat ovat maito ja muna. Nämä allergiat häviävät suurella osalla ennen kouluikää.
Taudinmääritys perustuu välttämis-altistuskokeisiin. Iho- ja laboratoriotestien hyöty diagnostiikassa on rajallinen. Hoitona on oireita aiheuttavan ruoan määräaikainen välttäminen, mutta muuten ruokavalio on tasapainoinen ja iänmukainen. Probiootit ovat terveen suoliston hyödyllisiä bakteereita, joita voidaan käyttää ruoka-allergian hoidossa kuuriluonteisesti. Lapsen sen paremmin kuin äidinkään ruokavaliorajoituksilla ei ole merkitystä allergioiden ehkäisyssä. Täysimetystä suositellaan jatkettavaksi 4–6 kuukauden ja osittaista imetystä 6–12 kuukauden ikään saakka. Yleensä ruoka-allergiaa potevan lapsen imettävä äiti voi noudattaa tavanomaista ruokavaliotaan. Näiden perusasioiden lisäksi hoitosuosituksessa käsitellään myös monia ruoka-allergioihin liittyviä erityiskysymyksiä.
Lisätietoja myös: Terveyskirjasto