Diabetes Care -tiedelehdessä, joka on yhdysvaltojen diabetesliiton tiedelehti, on julkaistu helmikuussa 2012 mielenkiintoinen systemoitu kirjallisuuskatsaus diabeteksen ruokavaliosta. Tässä katsauksessa käytiin läpi tutkimusnäyttöä ajalta tammikuu 2001-lokakuu 2010. Edellinen katsaus oli ilmestynyt 2002. Poimin tähän muutamia mielenkiintoisia havaintoja. Kannattaa lukea teksti itse, sillä se on kokopitkänä kaikkien luettavissa. Poimimani tiedot eivät edusta kokonaisvaltaista kuvaa, voitte keskustelussa täydentää näkökantoja.

Katsaus käsittää sekä satunnaistettuja tutkimuksia että väestötutkimuksia. Tulokset koskevat henkilöitä, jotka ovat jo sairastuneet diabetekseen (sisäänottokriteeri).

1. Erittäin vähä- ja melko vähähiilihydraattinen ruokavalio (joko 21-71 g/vrk tai 30-40 E % vrk)

Diabeetikoilla tehdyissä tutkimuksissa (11 kpl) on havaittu, että HDL-kolesteroli nousi tilastollisesti merkitsevästi kolmessa tutkimuksessa ja triglyseridit laski kahdessa tutkimukssa. LDL-kolesterolissa ei havaittu  (!) eroja.

”Otherwise, mean changes in serum lipoproteins resulting from a lower carbohydrate diet were typically benecial but occurred without a comparison arm or were not statistically greater than the comparison arm.”

Diabeteslääkkeiden määrää voitiin vähentää vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavilla suhteessa kontrolliruokavalioon (useimmissa tapauksissa vähärasvainen ruokavalio). HbA1c ei yleensä laskenut vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, mutta useissa muissa sokeriaineenvaihdunnan muuttujissa havaittiin  myönteisiä vaikutuksia.

”Other glycemic parameters such as fasting blood glucose (FBG), 24-h blood glucose, 24-h insulin (10), and fasting insulin levels (18) decreased signicantly, and insulin sensitivity increased signicantly (10) on the lower-carbohydrate diet.”

2. Paljon tai keskimääräisesti hiilihydraatteja sisältävät ruokavaliot (40-65 E %  ja >65 E %)

Tutkijat löysivät seitsemän uutta tutkimusta mukaan (2001-2010). Niistä yhdestä tutkimuksessa LDL laski enemmän hiilihydraatteja saaneilla (>75 E %), kahdessa tutkimuksessa puolestaan triglyseridit laskivat niillä, jotka saivat maltillisemmin hiilihydraatteja (40 E % vs 50-55 E%). Kolmessa tutkimuksessa ei havaittu mitään eroja lipideissä, ja yhdessä tutkimuksessa ei edes mitattu lipidejä.

”In terms of CVD risk factors, LDL cholesterol improved more with a high-carbohydrate diet in one study, whereas two studies found TGs improved more with a lower-carbohydrate diet.”

Sokeriaineenvaihdunnan kuvaajista ei saatu selkeästi mitään eroja. Tutkijoiden teksti

”Only two RCTs found significant differences in HbA1C between groups, with one study finding significantly lower A1C with the higher-carbohydrate diet only in a subgroup analysis, and the other study finding significantly lower A1C with the lower- carbohydrate diet.”

3. Välimeren ruokavalio 

Välimeren ruokavaliota koskevia uusia tutkimuksia löytyi viisi satunnaistettua ja yksi väestötutkimus. Välimeren ruokavalio saattaa näiden tutkimusten mukaan korjata hiukan HDL- ja triglyseridiarvoja. Sokeriarvoissa ei ole havaittu eroja.

4. Kasvisruokavalio (samalla vähärasvainen)

Aiheesta löytyi kaksi uutta tutkimusta. Toisen mukaan vähärasvainen vegaaniruokavalio ei vaikuttanut painoon eikä HbA1C:hen edullisemmin kuin vertailuruokavalio (suositusten mukainen).Tämän tutkimuksen jälkikäteisanalyysissä ei-lääkityillä potilailla havaittiin pieni HbA1c ja LDL-lasku. Toisessa tutkimuksessa jo munuaistautiin sairastuneilla potilailla mitään eroja ei havaittu paastoverensokerissa, HDL:ssä eikä LDL:ssä (lakto-ovo-vegetaarinen dieetti vs suositusten mukainen).

5. Kuitu

Kuitulisä (4-19 g/pv) laskee hieman verensokeria ja korjaa lievästi LDL- ja HDL-kolesteroliarvoja. Tämä on samansuuntaisesti kuten hiljan referoimassani uudessa meta-analyysissä .

6. Rasvan määrä

Kahdeksan uutta tutkimusta löydettiin mukaan. Näistä seitsemän oli satunnaistettuja. Vain yhdessä niissä havaittiin hyötyä lipidiarvoissa vähärasvaisen ruokavalion aikana, tutkimuksen kesto oli 3 vrk (!). Muissa kuudessa ei havaittu eroja. Ainoassa mukana olleessa väestötutkimuksessa runsaasti rasvaa saaneilla oli korkeammat LDL-kolesteroliarvot.

”Lowering fat intake in individuals with diabetes may improve total cholesterol and LDL cholesterol but may also lower HDL cholesterol.”

7. Rasvan laatu

Vain yksi mukaankelpaava tutkimus löytyi vuosilta 2001-2010. Siinä rasvan laadun muokkaaminen (SFA →MUFA)  ei vaikuttanut verensokeriin eikä lipideihin. Eli tältä saralta ei mitään uutta kerrottavaa.

8. Proteiini

Terveet munuaiset omaavilla diabeetikoilla enemmän proteiinia sisältävä ruokavalio saattaa parantaa lievästi lipidiaineenvaihduntaa ja HbA1c:tä. Yhdessäkään tutkimuksessa suurempi proteiinin saanti ei heikentänyt sokeri- tai lipidiaineenvaihduntaa. Tieto perustuu neljään tutkimukseen.

Jo munuaistautiin sairastuneilla, proteiinin vähentäminen tavanomaiselta tasola ei heijastu sokeri- eikä lipidiaineenvaihduntaan -ei positiiviseen eikä negatiiviseen suuntaan.

Proteiinin lähteitä koskeva osa on kiinnostavaa. Tähän osiin löydettiin neljä tutkimusta. Kahdessa niistä yhtenä tekijänä oli Kuopissakin tutkijana työskentelevä Vanessa deMello, jonka tutkimusryhmä on osoittanut kanan olevan munuaistautivaiheessa hyvän proteiinin lähteen. Punaisen lihan vaihtaminen kanaan paransi lipidiprofiilia ja albuminuriaa. (Katsauksen ulkopuolelta, de Mello et al.  on aiemmin osoittanut, että kanaproteiinin painottuva ruokavalio saattaa olla mikroalbuminuriassa yhtä hyvä kuin ACE-estäjän ja tavanomaisen ruokavalion yhdistelmä! Merkataan de Mello 🙂 )

Myös soijan proteiinin myönteiset vaikutuset lipideihin tuli esiin kahdessa tutkimukssa, samoin soija edullinen vaikutus paastoverensokeriin. Pähkinöillä ja heraproteiinilla saattaa olla edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.

9. Täysvilja

Täysviljaa koskevia tutkimuksia löytyi neljä kpl. Niiden mukaan täysvilja vähentää matala-asteista tulehdusta, mutta ei vaikutua sokeritasapainoon, eikä lipideihin.

Lopuksi 

Tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan Välimeren ruokavalio ja vähähiilihydraattiset ruokavaliot pärjäävät enemmän hiilihydraatteja sisältävälle diabetesruokavaliolle vähintään yhtä hyvin. Mistään ruokavaliosta ei ole ylivoimaista näyttöä.

Katsauksen lopussa tutkijat pyytävät keskittämään voimavaroja viiteen eri tutkimustyyppiin koskien diabeteksen ruokavaliota:

• VHH:n pitkäaikaisvaikutukset diabeteksen komplikaatioihin kuten nefropatiaan
• Aterian jälkeisten vasteiden ja hyperglykemian vaikutus inflammaatioon ja sydäntautiriskiin
• Omega-3 rasvahappojen vaikutukset sydäntautiriskiin
• Kuidun ja täysviljan inflammaatio- ja insuliinivaikutukset
• Ruokavalion ja adiponektiinin yhteydet

Näistä aiheista tutkimukset, kirjoittelu ja keskustelu ei ole ihan turhanpäiväistä. Jos on uskominen USA:n diabetesliiton uskottuja tutkijoita.

Ps. Lue itse tämä raportti kokonaisuudessaan (seuraava tulee ehkä vasta 10 vuoden kuluttua)

Kuva: Bigstockphoto