Probiootteja on tutkittu melkoisesti ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa.  Mihin niiden vaikutus perustuu, mikä on niiden teho, miten niitä annostella ja missä tuotemuodossa? Siitä tässä kirjoituksessa. Lue myös edellinen kirjoitus, jossa käsittelin FODMAP -rajoituksen tehoa IBS:ssä.

Probioottihoidon tausta

Probioottien eli ”hyvien bakteerien” käyttö perustuu ajatukseen, että suoliston bakteerikannalla on ratkaiseva merkitys vatsan hyvinvointiin.

Mahasuolikanavassa onkin valtava määrä bakteereita. Mahalaukussa bakteereita on alle tuhat kpl/g , ohutsuolessa 1-100 miljoonaa kpl/g ja paksusuolessa ja ulosteessa 10-1000 miljardia kpl/g. Ihmisessä onkin 10 kertaa enemmän bakteerisoluja kuin ihmisen omia soluja!

Lisäksi suoliston bakteerien paino on n. 1,5 kg, melkoinen ”elin” siis. Normaalin suoliston mikrobistoon kuuluu myös pienehkö määrä hiivoja ja sieniä.

Mikrobiflooran ”järkkyminen” eli dysbioosi

Ärtyvän suolen oireyhtymässä on havaittu epäsuhtaa (dysbioosia) hyvin ja epäedullisten bakteerien määrässä paksusuolessa (FT Lyra Anna (omaa sukua Kassinen), väitöskirja 2009 Hgin YO). Samoin on havaittu ohutsuolen loppupäässä lisääntynyttä bakteerikasvustoa (SIBO, Small Intestinal Bacterial Overgrowth), mutta tämän ilmiön todellista merkitystä IBS:ssä ei vielä tiedetä.Myös terveillä voi olla SIBO:a, sen esiintyvyys terveillä on 2-22 %, kun taas IBS:ssä ehkä kolminkertaista IBS:ssä 30%-85% (Bures et al. 2008). Hiivaa esiintyy myös sekä terveiden että IBS -potilaiden paksusuolessa, terveillä niitä tavataan 70 %:lla tutkituista (Schultze & Sonnenborn 2009). Yleisimpiä hiivoja ovat Candida -suvun hiivat.

Tavanomaisten bakteerien jakaantumista ja määrää suolistossa kuvaa oheinen kuva (open access artikkeli (Schultze & Sonnenborn 2009).

Miksi mikrobifloora järkkyy IBS:ssä? Mahdollisia syitä voivat mielestäni olla esim.:

• Suolistoinfektio on laitanut alulle IBS:n ja vaurioittanut mikrobiflooraa  (5-32 % kaikista IBS -tapauksista, Thebane & Marshall 2009)
• Antibioottihoidon vuoksi, ne suosivat esim. hiivasienten kasvua  (Mendall&Kumar 1998, Hawrelak&Myers 2004)
• Ruokavalio suosii epäedullisia mikrobeja (esim. prebioottisten kuitujen vähyys, Buddington et al. 2002, Collins et al. 2009)
• Stressiin tms. liittyvä matala-asteinen inflammaatio edesauttaa dysbioosia noidankehämäisesti (Rodríguez-Fandiño et al. 2010,  kuva 2 )
• Allergeenit, kuten gluteeni, vaurioittavat suolinukkaa ja siten myös mikrobistoa ( Nadal et al. 2007, DePalma et al. 2010 ). IBS -potilailla tavataan vähäoireista gluteeni-intolereanssia jopa n. 10 %:lla (Carroccio et al. 2010)

Suoliston mikrobiflooran tutkiminen on haastavaa. Monimutkaisten tutkimusten johtopäätöksenä ilmeisesti kuitenkin on, että anaerobisten bakteerien määrä olisi vähentynyt ja aerobisten lisääntynyt  (Salonen et al 2010). Muutama keskeinen piirre häiriintyneistä bakteerikantojen kasvusta IBS:ssä (Salonen et al. 2010):

• Bacteroides -bakteerien määrän on vähentynyt (kaikista yleisin suolistomikrobi ihmisellä)
• Clostridiumcoccoides -ryhmän bakteerien määrä on vähentynyt
• Bifidobacterium catenulatum – bakteerien on vähentynyt
• Collinsella aerofaciens  -bakteerien määrä on vähentynyt
• Veillonella –bakteerien määrä on lisääntynyt, mutta vain ummetustyyppisessä IBS:ssä

Lisäksi IBS -potilailla mikrobifloora on epästabiilimpaa, se ”ailahtelee” enemmän kuin terveillä, eli se on altiimpi erilaisille ärsykkeille ja fysiologisille muutoksille.

Tavoitteet

Probioottihoidot tähtäävät ennen muuta siihen, että paksusuolen bakteeritasapaino palautuisi terveen verrokin tasolle, ja että mikrobifloorasta tulisi stabiliini. Samalla pyritään vahvistamaan suoliston vastuskykyä ja vähentämään matala-asteista tulehdusta (kuva).

Probioottien teho oirehallinnassa

Teoria on tietysti eri asia kuin käytäntö. Probiottien vieminen suun kautta suolistoon ei ole ongelmatonta. Bakteerien on säilyttävä toimivana vaativissa oloissa koko matkan paksusuoleen saakka. Sen jälkeen niiden on pystyttävä kiinnittymään tiukasti suolen limakalvoon, eika ajautua ulosteen mukana ulos. Tämän lisäksi probiootin pitäisi pystyä laukaisemaan liikkeelle haluttu fysiologinen tapahtumaketju.

Eri probiooteilla on erilainen kyky täyttää edellä mainitut ominaisuudet. Probioottien valmistajat kehuvat tietenkin surutta omia valmisteitaan. Kuluttajan tai ammattilaisenkin on vaikea pysyä mukana mikä todellakin on hyvin tutkittu. Tutkimukset pitäisi tehdä juuri samalla tuotemuodolla joka on kaupan (esim. jogurtti), samalla bakteerikannalla ja -määrällä, ja sen pitäisi olla tehty juuri siinä käyttöaiheessa (esim. IBS) johon sitä markkinoidaan. En ole kyennyt jäljittämään, onko markkinoilla olevista probiioteista jotkin tehottomia ja toiset erityisen tehokkaita. Se, että yhdessä tutkimuksessa jokin probiooti menestyy tosi hyvin tai huonosti, ei vielä ole lopullinen tuomio. EFSA:n terveysväittämien hyväksyntäprosessissa ei yksikään probioottivalmiste ole saanut hyväksyntää IBS:n oireiden lievitykseen.

Vuonna 2010 Gut -tiedelehdessä julkaistun meta-analyysin mukaan probiootit todennäköisesti lievittävät IBS -oireita (Moayyedi et al.). Lievityksen teho ei ole kuitenkaan ole kovin suuri, neljä potilasta pitää hoitaa, että yksi saa oireiden selvän lievityksen (NNT=4). Tämä saattaa kuulostaa kovin vähäiseltä, mutta se on melko hyvä NNT- luku. Päänsäryn hoidossa ibuprofeeni -kipulääkkeellä NNT on 2,4. Meta-analyysin johtopäätöksissä todetaan, että vielä ei voida päätellä, mikä bakteerikanta olisi tehokkain. Probiootin teho myös lasten vatsakipuihin on osoitettu.

Suomessa probiootteja ja mikrobiflooraa on tutkittu IBS:ssä varsin tarmokkaasti. FT Kajsa Kajanderin väitöskirjassa (2008) probiootien tehosta todetaan:

”To summarise, the multispecies probiotic alleviates the primary symptoms of IBS without affecting bowel habit or characteristics. The probiotic supplementation causes an approximately 40% reduction in the total IBS score, whereas the placebo has an effect of less than 10%. …”

Kajsa Kajanderin väitöskirjassa saatiin tukea sille, että probiootti (multi-strain) stabiloi suoliston mikrobilflooraa IBS:ssä. Väitöstutkimuksien mukaan  matala-asteinen tulehdus ei kuitenkaan vähentynyt herkkää CRP:tä ja sytokiineja mittareina käytettäessä. Probiootti vaikutti turvotukseen ja yleiseen oirekuvaan, mutta ei vaikuttanut ulostusfrkevenssiin (ummetukseen tai ripuliin).

Alla oleva kuva vetää yhteen Moayyedi et al.meta-analyysin ja Kajsa Kajanderin väitöskirjan perusteella probioottien tehon eri oireisiin.

Annostelu ja tuotemuoto

Probiootteja voidaan annostella joko ravintolisänä tai funktionaalisena elintarvikkeena, kuten jogurttina, maitona, juustona, mehuna jne. Suurin osa IBS -tutkimuksista on tehty käsittääkseni ravintolisillä (kapseleilla jne. ), vaikkakin esim. Danone ilmoittaa käyttäneensä IBS -tutkimuksissaan nimenomaan jogurttia vehikkelinä.

Ravintolisien pakkauksissa ilmoitetaan ko. probiootin annosteluohje,  myös maksimiannos. Varsinaisissa elintarvikkeissa (jogurtit, mehut jne.) ei tarvitse ilmoittaa probiootin maksimimäärää. Täten nämä kaksi valmistemuotoa ovat hieman eriarvoisessa asemassa.

On siis mahdollista, että esimerkiksi runsaasti mehua tai maitoa kuluttava voi saada selvästi suuremman annoksen probioottia kuin ravintolisän annosteluohjeen mukaisesti käyttävä henkilö. Probioottipitoisten elintarvikkeiden kanssa kannattaa pitäytyä kohtuudessa, vaikkakin probiootit vaikuttavat hyvin siedetyiltä. Enemmän ei aina ole parempi.

Tuotemuodoksi kannattaa valita tuote, joka tuntuu helpoimallle käyttää arjessa, joillekin se on jogurtti toisille ravintolisä. Mehuja en suosittele, koska niissä useimmissa käytetään hedelmiä, jotka eivät sovi IBS -potilaalle FODMAP -hiilihydraattien vuoksi. Jogurtin valinnassa pitää olla tarkka, sillä varsinkin kevyt- ja ”terveys”jogurtit (esim. Ingman Luonto+, Activia Kevyt, Valion Olo jne.) sisältävät usein FODMAP -hiilihydraatteja (inuliinia, oligofruktoosia/FOS, oligogalaktoosia/GOS  tms.).  Jos jogurtin tuoteselosteessa on kuitua se on melkein aina merkki siitä, että sinne on lisätty FODMAP -hiilihydraattia. Lisäksi on muistettava, että jogurtin laktoosi kuuluu FODMAP -hiilihydraatteihin.

Probiootin teho IBS-oireisiin ei välttämättä ilmene kovin nopeasti. Tehoa kannattaa odottaa maltillisesti ainakin kaksi viikkoa, mieluummin neljä.

PS. Edellinen kirjoitus käsitteli FODMAP -hiilihydraattien rajoittamista IBS:ssä ja löytyy  tästä. Seuraava kirjoitus on päätösosa tälle sarjalle (osa 5) ja käsittelee kuitua sekä muita ruokavaliotekijöitä

Lähteet

Kajander Kajsa. Doctoral dissertation ”Pathophysiological factors of irritable bowel syndrome, and the effects of probiotic supplementation”. Faculty of Medicine of the University of Helsinki. March 14th, 2008.

Moayyedi PT et al. The efficacy of probiotics in the treatment of irritable bowel syndrome: a systematic review. Gut. 2010 Mar;59(3):325-32.

Salonen et al : Gastrointestinal microbiota in irritable bowel syndrome: present state and perspectives . Microbiology 156 (2010), 3205-3215