Tässä kirjoituksessa tiivistän Harvardin pitkäaikaisen ravitsemusproffan Walter Willett’in tuoreen kannanoton siitä mikä on terveellinen ruokavalio.

Willettin kannanotto perustuu narratiiviseen (kertomukselliseen) kirjallisuuskatsaukseen, joissa ei pyritä systemaattiseen kattavuuteen. Narratiiviset katsaukset voi nähdä kannanottoina jonkin asian puolesta tai vastaan. Systemoidut kirjallisuuskatsaukset puolestaan pyrkivät kattamaan ennalta sovituin ehdoin kaiken kriteerit täyttävän tutkimusmateriaalin.  Willet’in ja Meir Stampfer’in katsaus kattaa paitsi sydän- ja verisuonisairaudet niin myös syövän ja diabeteksen ehkäisyn.

Willett ja Stampfer aloittavat kertomalla, että ravitsemustieteen luonne on muuttunut. Suurin syy siihen on, että tutkimustietoa on kertynyt valtavasti nimenomaan etenevistä kohorttitutkimuksista ja satunnaistetuista tutkimuksista. Pari-kolmekymmentä vuotta sitten luotetiin heikompitasoisiin ekologisiin tutkimuksiin ja tapaus-verrokkitutkimuksiin. Nyt on toisin.

Tämän uuden tiedon myötä tutkijat suosittelevat seuraavia terveellisen syömisen linjauksia:

1. Pidä itsesi normaalipainoisena, syö kulutuksen mukaisesti
2. Ravintorasvat. Käytä pääasiassa hydraamattomia kasviöljyjä (Jenkeissä on myös hydrattuja, transrasvaa sisältäviä). Vältä aina kun voit teollista transrasvaa. Käytä voita, laardia sekä punaisen lihan rasvaa säästeliäästi
3. Minimoi sokerin, erityisesti sokerijuomien,  ja valkoisen viljan käyttö. Käytä täysjyväviljaa sijaan
4. Käytä runsaasta kasviksia ja hedelmiä. Vähintään viisi annosta päivässä, panosta vihreisiin lehtikasviin ja oransseihin vihanneksiin. Tuoremehua vain yksi pieni lasillinen päivässä
5. Käytä punaista lihaa  vain satunnaisesti, ja silloinkin vähäisiä määriä jos lainkaan. Rajoitus koskee myös prosessoitua lihaa, kuten makkaroita (tekstissä aiemmin). Pähkinät, kala, palkokasvit ja siipikarjan (vaalea) liha ovat parempia vaihtoehtoja. Niitäkin kohtuudella
6. Maitotaloustuotteet eivät ole välttämättömiä. Runsas maidon käyttö (enemmän kuin kaksi lasillista) ei ehkä ole eduksi ja voi lisätä eturauhassyöpää. Lasten, nuorten ja imettävien kalsiumin tarve on suuri, jos maitotuotteiden käyttö vähäistä on kalsiumlisää harkittava.
7. Useimmille D-vitamiinia annoksella 25 tai 50 mcg/pv. ”A sensible nutritional safety net”
8. Hedelmällisyysiässä olevien naisten kannattaisi ottaa foolihappoa ja rautaa ravintolisänä. Tutkijat eivät suosita punaisen lihan käyttöä anemian ehkäisemisessä , koska (aiemmin) ”… Allthought meat consumption can alleviate this deficiency, it brings other adverse health effects. Thus, use of a supplement, when needed, typically is referable to increasing meat intake”
9. Pidä suolan saanti niin alhaisena kuin mahdollista
10. Kohtuullinen ja hallittu alkoholin käyttö voi olla osa terveellistä ruokavaliota heillä, joilla ei ole alkoholin käytön vasta-aiheita

Katsaus sisältää myös muita mielenkiintoisia kannanottoja.

Suosittelen hankkimaan alkuperäisen version (maksua vastaan tai kirjastosta). Harvoin voi lukea näin selkeitä ja rohkeitakin kannanottoja terveellisestä ruuasta. Yksissä kansissa on paljon näkemystä ja tietoa diabeteksesta, sepelvaltimotaudista ja syövästä.

Tällainen ruoka on eduksi Harvardin mukaan suurten kansantautien osalta. Mitä olet mieltä Harvardin kannanotoista?

Lähde: Willett WC & Stampfer MJ. Current Evidence on Healthy Eating. Annu Rev Public Health. 2013 Jan 7. 

Jälkikirjoitus 30.1.2013

Seurattuani asiasta virinnyttä keskustelua ja huolestumista maidon ja eturauhassyövän osalta haluan selventää oman mielipiteeni. Mielestäni maitotaloustuotteista ainakin juusto ja muut hapanmaitotuotteet saattavat jopa edistää kokonaisterveyttä tai ainakin ovat neutraaleja paitsi eturauhassyövän suhteen. Siten liika varovaisuus maitotaloustuotteiden suhteen saattaa johtaa ojasta allikkoon, eli lihavalmisteiden runsaaseen käyttöön. Olen kerännyt oheiseen kuvasarjaan mielestäni tärkeimmän näytön eläinkunnan proteiinillähteisiin ja terveyteen liittyen. Toivottavasti siitä selviää ajatukseni.