Arvostettu lääketieteen lehti Lancet julkaisi viime viikolla useamman systemoidun kirjallisuuskatsauksen kuolemaan ja sairasteluun johtavista riskitekijöistä. Työ on ollut valtava. On käyty läpi 67 riskitekijää ja laskettu maailmanlaajuisesti miten paljon ne aiheuttavat sairautta ja sairauden rampauttamia elinvuosia. Hesari kerkesikin jo uutisoida tästä samasta aineistosta, että lihavuus tappaa maailmanlaajuisesti enemmän kuin nälänhätä.

Ravitsemuksesta innostuneita kiinnostanee eniten ravinnon ja sairastamisen ja kuolemien yhteydet. Tässä muutama havainto.

Iskeeminen sydänsairaus rampauttaa eniten 

Iskeeminen sydänsairaus (käytännössä sepelvaltimotauti) tappaa ja rampauttaa* eniten ihmisiä globaalisti. Jos katsotaan vain rampauttavia elinvuosia niin tilanne on seuraava (suluissa tilanne vuonna 1990). Perustuu Kuvioon 5, Murray et al. 2012 julkaisussa:

1. Iskeeminen sydänsairaus (4)
2. Alahengitystieinfektiot (1)
3. Aivohalvaus (5)
4. Ripuli (2)
5. HIV/AIDS (33)
6. Alaselkäkipu (11)
7. Malaria (7)
8. Ennenaikaisen synnytyksen aiheuttamat komplikaatiot (3)
9. Keuhkoahtaumatauti, COPD (6)
10. Liikenneonnettomuudet (12)
11. Vaikea masennus (15)
12. Vastasyntyneen enkefalopatia (10)
13. Tuberkuloosi (8)
14. Diabetes (21)
15. Raudanpuute anemia (14)
16. Vastasyntyneen verenmyrkytys (17)
17. Synnynäiset epämuodostumat (13)
18. Itsensä vahingoittaminen (19)
19. Kaatumiset (22)
20. Proteiinialiravitsemus (9)
21. Niskakipu (25)
22. Keuhkosyöpä (24)
23. Maksakirroosi (23)
24. Muut TULE-sairaudet (29)
25. Aivokalvontulehdus (18)

Pähkinät ja hedelmät ”ruokalistan” kärjessä

Iskeemisen sydäntaudin aiheuttamia ”rampauttavia”  elinvuosia (disability-adjusted life years) aiheuttaa seuraavat riskitekijät (perustuu taulukkoon 2, Lim et al. 2012). Prosenttiluku kertoo miten suuri osuus yhteenlasketuista rampauttavista elinvuosista liittyy kuhunkin riskitekijään.

1. Kohonnut verenpaine 53 %
2. Vähäinen pähkinöiden ja siementen käyttö 40 %
3. Liika alkoholin käyttö 33 %
4. Vähäinen fyysinen aktiivisuus 31 %
5. Tupakointi 31 %
6. Vähäinen hedelmien käyttö 30 %
7. Kohonnut veren kokonaiskolesteroli 29 %
8. Vähäinen omega-3 rasvahappojen saanti 22 %
9. Korkea painoindeksi BMI 23 %
10. Ilman saasteet 22 %
11. Kotitalouksien sisäilman laatu (due to ”solid fuels”) 18 %
12. Vähäinen täysjyväviljan käyttö 17 %
13. Liika suolan käyttö 17 %
14. Kohonnut verensokeri 16 %
15. Liika lihavalmisteiden käyttö (processed meat) 13 %
16. Vähäinen kasvisten käyttö 12 %
17. Vähäinen kuidun saanti 13 %
18. Vähäinen monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) saanti 9 %
19. Liika transrasvan saanti 9 %
20. Lyijyaltistus 4 %
21. Liika sokerijuomien käyttö 2 %

Kannattaa huomioida, että tässä listassa on kyse vain sydänsairauksista. Esimerkiksi aivohalvauksen tai diabeteksen osalta lista olisi erilainen.

Lopuksi

Kukapa olisi uskonut, että pähkinät ja siemenet pääsevät näin korkealle tällä listalla? Ja entä alkoholi, eikös sen pitänyt suojata sairauksilta? Kuten olen ennenkin kirjoitellut alkoholin käyttöön liittyy monenlaisia terveyshaittoja, jotka jäävät usein liian vähälle huomiolle kun painotetaan yksilön vapautta ja vastuuta sekä alkoholin sydänsairaushyötyjä pienillä alkoholiannoksilla. Hieman ihmettelen, miten kohonnut verenpaine liittyy nimenomaan iskeemiseen sydäntautiin näin selvästi (aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan ymmärtäisin paremmin).

Listasta puuttuu esimerkiksi tyydyttynyt rasva. Onko se piilokannanotto siihen suuntaan, että kannattasi enemmänkin panostaa huomiota kasviöljyjen ja erityisesti pähkinöiden käyttön lisäämiseen kuin tyydyttyneen rasvan vähentämiseen? Transrasvahapot löytyvät listalta. Lihavalmisteet mainitaan ruokana, mutta kalaa ei. Kalan hyödyt on redusoitu omega-3 rasvahapoiksi. Aina näissä tutkijoiden linjavedoissa ei ole ylivertaista logiikkaa 🙂

Myöskään ruokavalion kokonaisrasvan osuus ei ole listalla. Tutkijat diskussoivatkin, ettei sillä ole juuri osuutta terveyteen. HLD-kolesteroli puuttuu. Siitä tuskin on kattavia tietoja riittävän monista maista, että se voisi olla mukana (?).

Nämäkään massiiviset katsaukset eivät ole lopullinen sana. Niihin on  kuitenkin nähty suunnaton vaiva ja ne kattavat  67 erilaista riskitekijää, 21 maailman kolkkaa ja niitä ollut kirjoittamassa kymmenien tiedemiesten joukko (mm. Dariush Mozaffarian). Päälinjat eri riskitekjöiden merkityksistä hahmottuvat hyvin.

Näiden katsauksien ”skooppi” on koko maailma. Analyysien sisästä löytyy kyllä tietoa myös esimerkiksi Euroopan tilanteesta. Suomen osalta vastaavia lukuja en ole nähnyt koskaan julkaistun. Oletko sinä?

 *) Käytän tarkoituksella sanaa ”rampauttava elinvuosi” korostamaan sairauden aiheuttamaa taakkaa. Virallinen termi on ”toimintakyvyn vajavuudella painotetut elinvuodet” 

Lähteet

Lim S et al. A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990–2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. The Lancet 2012; 380: 2224-2260 

Murray C et al. Disability-adjusted life years (DALYs) for 291 diseases and injuries in 21 regions, 1990—2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. The Lancet 2012; 380: 2197-2223