Lähes koko sen ajan kun olen blogiani pitänyt, on minua askarruttanut suomalaisten ravintotottumusten muutokset vuosikymmenien saatossa. Tietoja on ollut vaikea löytää, ne ovat olleet hajallaan ja eri toimijoiden tuottamia. Nyt sitten lopulta löysin FAO:n tilastojen nettiversioon, jota voi kaikki käyttää ilmaiseksi. Klikkaa linkkiä edellä ja kokeile: Food Balance Sheet, Download Data, Food Supply, … ja sitä rataa. Sieltä löytyy paljon ruuankäyttötietoja 1960-luvulta lähtien.
Sinne Suomikin ilmoittaa Ravintotaseittensa mukaiset kulutusluvut, tilastot pitäisivät olla niin luotettavia kuin vain voivat olla. Kulutusluvuissa ei ole huomioitu hävikkiä kunnolla.
Useimmat asiantuntijat, vaan ei ihan kaikki, jakavat näkemyksen arkiliikunnan ja fyysisen työn vähentymisestä. Siten energiantarpeemme luulisi väestötasolla pienentyneen. Kaloreita (energiaa) valitettavasti käytämme entistä enemmän, noin 200 kcal enemmän kuin 1960-70-luvuilla. Ei ihme, että kansakunta on lihonut. Kalorimäärän lisäys on huomattavasti pienempi kuin USA:ssa, jossa vastaavalla aikajaksolla USDA:n kulutuslukujen mukaan kaloreita meni aikuisilta suusta alas +500 kcal enemmän ja lapsilta +350 kcal enemmän.
Muistattehan, että Suomessakin suositeltiin vähärasvaista ruokavaliota 1980-luvulla? Toistuvasti saamme lukea terveysmedioista, netistä sekä joskus myös tiedelehdistä, miten tämä oli virheellinen liike. Ihmiset rupesivat väitteen mukaan syömään vähärasvaisesti, ja siitä koko lihavuusbuumi johtuu. Tältä väitteeltä putoaa pohja, ainakin jossain määrin, oheisen rasvankulutustilaston perusteella.
Suomalaiset käyttävät nyt merkittävästi enemmän rasvaa kuin 1960-1970-luvulla. Jos jotain 1980-luvun vähärasvaiset ruokavaliosuositukset jarruttivat 1960-70 -luvuilla alkanutta rasvan lisääntynyttä käyttöä, mutta viimeisten viidentoista vuoden aikana rasvan käyttöä on kääntynyt nousuun (ja lihavuusepidemia jatkunut). Tässä tilastoitu rasva on laskettu kaikista elintarvikkeista, siis öljyistä, voista, margariinista, kananmunista, lihoista, maitotuotteista, herkuista jne.
Hiilihydraattien kulutus on myös vähentynyt sitten 1960-luvun, ja on ollut melko tasaista 2000-luvulla. Kulutimme vuonna 2011 hiilihydraatteja 12,6 % vähemmän kuin 1962.
Kulutuskäyrää ei voi tulkita ainakaan niin, että suomalaiset olisivat hurahtaneet käyttämään hurjasti hiilihydraatteja rasvan kustannuksella (vrt. edellinen kuva). Hedelmien käyttö on 2-3 -kertaistunut sitten 1960-luvun, joten hiilihydraatin saannin väheneminen johtunee perunan ja jossain määrin sokerin kulutuksen vähentymisestä. Perunan kokonaiskulutus oli vuonna 2011 181 g/hlö/pv, ja vastaavasti 1960-luvulla tasoa 317 g/pv. Viljatuotteiden käyttö on säilynyt lähes ennallaan. Eli väitteet että vahvasti lisääntynyt viljan runsas ”puputtaminen” olisi tehnyt suomalaiset lihaviksi ei saa tukea tästä tilastosta (kts. diasarja alla).
Raffinoitujen viljatuotteiden käyttö on luultavasti lisääntynyt vastaavalla aika jaksolla, ja kuitupitoisten viljojen vähentynyt. Ainakin rukiin käyttö on vähentynyt 87 grammasta 45 grammaan per päivä samaisen FAO:n tilaston mukaan.
Proteiinia suomalaiset käyttävät jatkuvasti lisääntyvässä määrin. Proteiinilla on hyvä kylläisyys arvo, mutta valitettavasti tämä ei näytä väestötasolla kääntyvän laihtumiseduksi.
On mielenkiintoista nähdä näkyykö rahkabuumi todella näissä tilastoissa parin vuoden kuluttua . Lisääntyneen proteiinin saannin selittää erityisesti lihan ja kalan lisääntynyt kulutus (kts. diasarja alla).
Alkoholin käyttötilasto alla perustuu THL:n julkaisuun (FAO:sta ei saa irti), joka on vuosilta 1960-2013 tässä kuviossa. Olen muuntanut THL:n julkaisemat litraa per hlö per vuosi luvut grammoiksi per päivä (1 litra 100 %:sta alkoholia painaan noin 790 grammaa). Alkoholin käyttö ja siten sen tuomat kalorit per päivä ovat lisääntyneet tasaisesti sitten 1960-luvulta lukuunottamatta viime vuosia, jolloin alkoholin kulutus on lähtenyt laskuun. THL:n luvut ovat kokonaiskulutuslukuja eli sisältävät myös tuontiviinat. Alkoholissa on kaloreita 7 kcal/g, joten keskivertosuomalainen saa alkoholista kaloreita päivässä 147 kcal. Tietenkin kulutus painottuu viikonloppuihin, jolloin helposti tulee yli 400 kcal/pv.
Suomalaiset saivat vuonna 2011 edellisen tilaston mukaan 134 kcal enemmän kuin vuonna 1962. Lisäyksestä vastasi alkoholin tuomat kalorit (+108 kcal), proteiinin kalorit (+84 kcal) ja rasvan kalorit (+144 kcal). Vastaan vaikutti hiilihydraatien vähentyneet kalorit, joita saimme vastaavasti vähemmän (-208 kcal). Laskelma ei täsmää prikulleen, koska edelliset summat ynnäämällä tulee 128 kcal. En tiedä onko 6 kilokalorin heitto FAO:n tilastoissa, THL:n alkoholitilastoissa vai minun kirjaus-/laskuvirheissä. Veikkaan viimeistä vaihtoehtoa 😉
Oheisessa diasarjassa vielä FAO:n dataa miten voin, kasviöljyjen, sokerin ja muiden makeuttajien, vihannesten, hedelmien, viljatuottteiden, lihan, kalan, maitotuotteiden käyttö on muuttunut samalla aikajaksolla.
Jälkikirjoitus
Juuri ilmestyi mielenkiintoinen ruokavalion muutoksia vuosina 1990-2010 koskeva katsausartikkeli Lancet Global Health’ssä. Siinä voi verrata Suomessa tapahtuneita ruokavaliomuutoksia muihin maihin nähden.
Suomi on mennyt kokonaisuudessaan eteenpäin ruokavalion terveellisyydessä vuosien 1990-2010 aikana, ruokavalio on muuttunut paremmaksi vaikka tyydyttyneen rasvan ja suolan saanti on kääntynyt aivan viime vuosina nousuun. Suomessa on tämän tutkimuksen mukaan tapahtunut enemmän hyvää kuin huonoa. Suomi on vihreällä kuviossa 4, alin kuva. Moni hyvistä muutoksista selittyy edellisen kuvasarjani mukaisilla muutoksilla suomalaisten ruuan käytössä.
Kuten usein sanotaan, kokonaisuus ratkaisee. Ja tässä tutkimuksessa kokonaisuus on mielestäni onnistuttu määrittelemään hyvin (joskaan ei täydellisesti). Suomalaisten ruokavalio on mennyt parempaan suuntaan, mutta hyvällä tasolla se ei edelleenkään ole.
Lähde
Fumiaki I et al. Dietary quality among men and women in 187 countries in 1990 and 2010: a systematic assessment. The Lancet Global Health 2015;3:e132 – e142.
Aiheeseen liittyviä kirjoituksiani: