Viimeisen vuoden aikana on ilmestynyt kaksi uutta meta-analyysiä rasvoista. Niistä kumpikaan ei ole saanut julkisuutta vaikkapa Suomessa, ehkä siksi että ne ovat ilmestyneet ”väärissä” tiedelehdissä tai ”väärin” kirjoittajien kirjoittamina. Eikä niitä ole paljoakaan referoitu tiedelehdissäkään. Niillä on molemmilla kuitenkin paljon annettavaa rasvakeskustelulle.

Ensimmäinen näistä on Hooperin meta-analyysi, joka  on niin monisäikeinen, ettei siitä meinaa saada selvää virkkuukoukullakaan. Näin on kyllä minunkin analyyseistä joskus sanottu 🙂 Sen vahvuus on toisaalta juuri tässä monipuolisuudessa. Ramsdenin meta-analyysi on toinen näistä. Sitä tekisi mieli kutsua kumoukselliseksi. Siitä toisella kertaa.

Nyt siis Hooperin meta-analyysiin.

Johdanto

Englantilainen ravitsemusterapeutti Lee Hooper East Anglian yliopistosta julkaisi keskellä kuuminta kesää uuden meta-analyysin rasvoista. Hän oli aiemmin julkaisut melko kriittisen katsauksen rasvoista BMJ:ssä vuonna 2000 (Hooper et al. 2001). Nyt julkaistiin entistäkin kattavampi analyysi (Hooper et al. 2011)

Tämä katsaus kuuluu ns. Cochrane review -sarjaan. Se mikä tekee tästä meta-analyysistä omanlaatuisen on se, että siihen on yritetty kasata ”kaikki ne tuhannet” tutkimukset, joita tyydyttyneen rasvan vähentämisestä tai muuttamisesta ”pehmeämpään” rasvaan on olemassa. Rajaksi on vain vedetty minimi puolen vuoden kesto, ja se, että kardiovaskulaaritapahtumat ja kuolleisuus on raportoitu. Se mikä ei mahdu tähän meta-analyysiin sydänsairauksien osalta on joko lyhytkestoista tutkimusta (< 0,5 v.), tai puutteellisin tieteellisin menetelmin tehtyä.

Oheinen vertailu kertoo, miten radikaalisti Hooperin meta-analyysi eroaa Mozaffarianin meta-analyysistä.

Keskeisiä eroja Hooperin ja Mozaffarianin meta-analyyseissä

Tämän katsauksen tarkoitus oli selvittää, miten a) rasvan määrän vähentäminen tai b) laadun muuttaminen vaikuttaa sydän- ja verisuonisairastuvuuteen, diabeteksen sekä syöpien ilmaantumiseen. Rasvan laadun muuttamisella tarkoitettiin tyydyttyneen rasvan muuttamista joko monityydyttymättömäksi (PUFA) tai kertatyydyttymättömäksi (MUFA). Tätä vaihtoa käsiteltiin yhdistettynä analyysinä. Tyydyttyneen rasvan vaihtoa erikseen PUFA:aan ei siis tehty.

Minusta tämän meta-analyysin astelma tuntui pitkään oudolta, mutta oikeastaan tämä on hyvin käytännöllinen asetelma. Kansakunnat lännessä, erityisesti esim. Suomessa, ovat joko vähentäneet ”kovaa” eläinrasvaa tai vaihtaneet sitä ”pehmeisiin” rasvoihin eli öljyihin tai margariineihin. Maitorasvan käyttö on vähentynyt ja samalla oliivi- ja rypsiöljyn käyttö voimakkaasti lisääntynyt. Hiilihydraattien osuus noussut, kuten monessa tutkimuksessa, jotka ovat tämän analyysin pohjana.

Meta-analyysiin valittiin vain kovimman näytön satunnaistettuja tutkimuksia. Mukana on myös tutkimuksia, joissa ensisijainen päätetapahtuma on voinut olla syöpä, diabetes, LDL, verenpaine, verensokeri tai muu surogaattimarkkeri, kunhan vain sydäntapahtumat sekä kuolemat on myös raportoitu. Lisäksi tutkimusten piti täyttää seuraavat ehdot:

”Trials fulfilled the following criteria: 1) randomised with appropriate control group, 2) intention to reduce or modify fat or cholesterol intake (excluding exclusively omega-3 fat interventions), 3) not multifactorial,  4) adult humans with or without cardiovascular disease, 5) intervention at least six months, 6) mortality or cardiovascular morbidity data available.”

Mukaan otetut tutkimukset

Aloitetaan suomalaisia kiinnostavasta asiasta. Suomalainen mielisairaalatutkimus suljettiin pois, koska:

”We did not include any cluster randomised trials in this review, and cross-over studies (such as the Finnish Mental Hospital study, Finnish Mental Hosp 1972) were excluded as this design would be inappropriate for assessing effects on cardiovascular events or mortality.”

Oslo Diet-Heart -tutkimus otettiin mukaan meta-analyysiin, huolimatta yllä mainitusta sisäänottokriteeristä 4. Toisin kun Mozaffarian, Hooper kelpuutti Rose Corn Oil -tutkimuksen (maissi-/oliiviöljytututkimus) ja Sydney Diet-Heartin (auringonkukkaöljytutkimus). Niissähän ei tullut rasvateorian kannalta mairittelevia tuloksia. Mukana meta-analyyseissä olivat esim. Essi Sarkkisen ym. puolen vuoden RCT -tutkimukset Kuopiosta (kts. sivut.132-135).

Tämä meta-analyysi vaikuttaa laajimmalta satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvalta meta-analyysiltä rasvoista. Se ottaa huomioon  sydänsairauksien lisäksi myös aivohalvaukset, diabeteksen ilmaantumisen ja syövät. Täten se poikkeeaa myös Skeaff&Miller (2009) meta-analyysistä.

Päätulokset

Tulokset ovat yhtä vaikeasti tulkittavat kuin metodit. Päätulokset ovat kuitenkin seuraavat:

1. LDL -kolesteroli laski vähärasvaisella ruokavaliolla keskimäärin 0,1 mmol/L, kun taas tyydyttyneen rasvan muuttaminen tyydyttymättömäksi (PUFA/MUFA) vähensi LDL -kolesterolia 0,21 mmol/L sekä triglyseridejä 0,11 mmol/L
2. Tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja muuttaminen tyydyttymättömäksi vähensi yhdistettyjä sydän- ja verisuonitautitapahtumia 14 % (keskivahva näyttö). Muutos havaittiin vain miehillä, ja erityisesti yli kahden vuoden mittaisissa tutkimuksissa
3. Mitään muita tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia eri sairauksiin tai kuolleisuuteen ei havaittu millään rasvamodifikaatiolla. Millään rasvan modifikaatiolla ei ollut vaikutuksia aivohalvauksiin, sydänifarkteihin, syöpään eikä sydän- tai kokonaiskuolleisuuteen

Toisin kuin Mozaffarianissa pelkkä tyydyttyneen rasvan muuttaminen tyydyttymättömäksi (yhdistelmä PUFA/MUFA) ei vähentänyt mitään sydän- ja verisuontautitapahtumia (ei edes yhdistettyjä), joskin ei-merkitsevä trendi  -18 % havaitiin yhdistettyjen tapahtumien osalta*. Tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja muuttaminen tyydyttymättömäksi ei vaikuttanut kokonais- tai sydänkuolleisuuteen merkitsevästi, joskin tilastollisesti ei-merkitsevä trendi oli -23 % kardiovaskulaarikuolemien osalta**. Alla oleva kuva summaa vielä tuloksia tarkemmin.

Yhteenveto

Meta-analyysin perusteella voidaan sanoa, että yhteisanalyyissä tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja muuttaminen erilaisten kasviöljyjen suuntaan vähensi sydän- ja verisuonitapahtumia 14 %, ainakin miehillä. Vaikutus näytti olevan vahvempi yli 2 vuotta kestäneissä tutkimuksissa.  Pelkkä tyydyttyneen rasvan muuttaminen ”pehmeämpään” suuntaan ei tässä meta-analyysissä hyödyttänyt selkeästi. Olisko syynä voinut olla se, että mielisairaalatutkimus suljettiin pois ja Rose Corn Oil ja Sydney Heart Diet otettiin mukaan?

Tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja korvaaminen ei vaikuttanut merkitsevästi sydänkuolleisuuteen tässä meta-analyysissä. Tämä kuolleisuutta koskeva johtopäätös on ristiriidassa Suomessa viime aikoina paljon esillä olleen Liisa Valstan ym. analyysin kanssa (2010). Valstan analyysi perustuu suomalaisiin poikkileikkausaineistoihin (Finriski), Hooperin meta-analyysi eri kansoja koskeviin satunnaistettuihin tutkimuksiin.

Kaikkinensa tämän hirvittävän urakan jälkeen Hooperille jäi käteen tuo 14 %:n yhdistettyjen sydän- ja verisuonitapahtumien vähentyminen. Mikä tuon havainnon käytännön merkitys on, kun kuolleisuudessa, sydäninfarkteissa, syövässä tai aivohalvauksissa ei tullut eroja minkäänlaisessa rasvamodifikaatiossa? Sitä jään pähkäilemään.

Sellaiset reunaehdot kannattaa pitää mielessä, että mukana olleissa tutkimuksissa rasvan saanti ei ole ollut kai missään yli 45 E %:a. Valtaosassa mukaan otetuista tutkimuksista rasvan saanti pyöri alueella 30-40 E %. Pieni mielestäni erikoinen nyanssi: tutkijat eivät löytäneet yhtään yli kuuden kuukauden satunnaistettua tutkimusta, jossa olisi tutkittu transrasvan vaikutusta terveyteen.

Lopuksi vielä sana Lee Hooperille (Authors conclusions)

” Dietary change to reduce saturated fat and partly replace it with unsaturated fats appears to reduce the incidence of cardiovascular events, but replacing the saturated fat with carbohydrate (creating a low fat diet) was not clearly protective of cardiovascular events (despite small improvements in weight, body mass index, total and LDL cholesterol). The protective effect was seen almost exclusively in those who continue to modify their diet over at least two years, and in studies of men (not those of women). Dietary advice to those at high risk of cardiovascular disease (particularly where lipid lowering medication may not be available), and probably also to lower risk population groups, should continue to include dietary fat modification, possibly as part of a Mediterranean dietary pattern, and it should be stressed that this is a permanent pattern of eating. Effects on total and cardiovascular mortality are much less clear. No evidence was found on the long term health effects of altering trans fat intake.”

[poll id=”44″]

Lähde:

Hooper L, Summerbell CD, Thompson R, Sills D, Roberts FG, Moore H, Davey Smith G. Reduced or modified dietary fat for preventing cardiovascular disease. Cochrane Database of Systematic Reviews 2011, Issue 7. Art. No.: CD002137. DOI:10.1002/14651858.CD002137.pub2.

*)  ”There was a suggestion (but without statistical significance) that modified fat diets reduced cardiovascular events by 18% (RR 0.82, 95%CI 0.66 to 1.02, peffect 0.07, 11,660 participants, I2 61%). There were no suggestions of effects on individual health outcomes (with no data found on diabetes diagnosis), except for a suggestion that modified fat diets increased the risk of cancer deaths (RR 1.46, 95%CI 0.96 to 2.21, peffect 0.08, 9903 participants, I2 0%).”

**) There were no clear effects of reduced and modified fat diets on total or cardiovascular mortality, despite the inclusion of almost 5000 participants in studies of over 6 months.There was a suggestion (with marginal statistical significance), that reduced and modified fat diets reduced cardiovascular events by 23% (RR 0.77, 95%CI 0.57 to 1.03, peffect 0.08, 3193 participants, I2 40%).

Kuva: Bigstockphoto