Toissapäivänä yritin saada terveyttä edistäviä polyfenoleita järjestykseen (kts. kirjoitus tästä). Haastava kapitelli, josta tiedetään vielä melko vähän. Mutta sen verran tiedetään, että  mistä suomalainen polyfenolinsa saa.

Suomalaisen ruokavalion suurimmat polyfenolien lähteet (Ovaskainen et al. 2008, kaikille avoin tutkimus, klikkaa suuremmaksi):

Tärkeimmät havainnot

1. Kahvi on suurin polyfenolien lähde suomalaisessa ruokavaliossa (63 % kaikista polyfenoleista). Kahvista saamme erityisesti fenolisia happoja.
2. Hedelmät ovat tärkein flavonoidien lähde (84 % kaikista flavonoideista)
3. Marjat eri muodoissa ovat tärkein antosyaanien lähde (88 % kaikista antosyaaneista)
4. Leipä ja viljatuotteet ovat kahvin jälkeen toiseksi suurin polyfenolien lähde, ilmeisesti niiden runsaan ferulahappopitoisuuden vuoksi
5. Vihannekset eivät ole keskeinen polyfenolien lähde
6. Viini ei ole merkittävä polyfenolien lähde

Edellä esitetyt tiedot kertovat suomalaisten keskimääräisistä fenolisten yhdisteiden saannista. Entä mitä yksittäinen ihminen voi tehdä lisätäkseen polyfenolien saantia? Siinä on avuksi kuopiolaisen tutkijan Riitta Törrösen keräämät tiedot (klikkaa suuremmaksi, lähde löytyy tästä). Huomioitavaa ehkäpä on se, ettei kahvi sovikaan kahdenkymmenen listalle painoyksikköä kohden vertailussa.

Taidanpa jatkaa omatekoisen kaakaon sekoittelua ja aloittaa aronian käytön  -tästä asiasta on turha tehdä tämän pidempää 🙂

Lähde

Ovaskainen et al..  Dietary intake and major food sources of polyphenols in Finnish adults.J Nutr. 2008 Mar;138(3):562-6.